Kaikki teemapakettien viitteet on asiasanoitettu tietyllä kaavalla, jonka perusteella ne löytyvät haettaessa. Asiasanoitus on jokaisessa paketissa merkitty esittelyn jälkeen kursivoidulla tekstillä.

Tornion kaupunginkirjasto 200 vuotta (Tornion kaupunginkirjasto)

Lapin vanhin kirjasto Tornion kaupunginkirjasto juhli 200-vuotista historiaansa 21.11.05. Tornion kirjasto sai alkunsa 1805 lukuseurasta, jonka perusti Tornioon muuttanut Henrik Deutsch. Tornionlaakson vuosikirjassa vuodelta 1994 on julkaistu kirjaston historiikki 1970-luvun alkuun saakka. Vuoden 1973 alussa toteutetussa kuntainliitoksessa Tornioon liitettiin Alatornion ja Karungin kunnat, jolloin niiden kirjastoista tuli osa Tornion kaupungin kirjastolaitosta. Lehtiartikkeleissa käsitellään kirjaston kehitystä ja tilannetta 2000-luvulla.

Tornion kaupunginkirjasto

Meänkieli (Tornion kaupunginkirjasto)

Meänkieli on kielitieteellisen kriteerin mukaan suomen kielen murre, poliittisen kriteerin perusteella meänkieltä voidaan pitää omana kielenään (Kielikello 3/2000). Meänkieli on saanut vähemmistökielen aseman Ruotsissa 1.4.2000 voimaan tulleiden lakien mukaan. Lakien perusteella viidessä Norrbottenin läänin kunnassa (Gällivare, Haparanda, Kiruna, Pajala, Övertorneå) saa käyttää saamea, suomea ja meänkieltä asioitaessa viranomaisten ja tuomioistuinten kanssa. Lisäksi näissä kunnissa on oikeus saada esikouluopetusta ja vanhustenhuoltoa kokonaan tai osittain kyseisillä kielillä.

Aineistossa käsitellään pääosin Ruotsin Tornionlaaksossa käytettyä kieltä.

meänkieli

Keminmaan kasvimaailma (Keminmaan kunnankirjasto)

Keminmaan kunnan alueella on paljon harvinaisia ja uhanalaista kasvistoa ja kasvillisuutta, joihin pureudutaan tässä paketissa. Mukana on havaintoja ja taustatietoa harvinaisista kasveista ja sienistä sekä selvityksiä alueen tilasta kasvuympäristönä yleensä. Suuren osan aineistosta on kirjoittanut keminmaalainen Veikko Tammilehto, jolle kotiseudun luonto ja sen havainnointi on todellinen kutsumustyö.

kasvillisuus : Keminmaa

Lapin sota - Tornion taistelut 1944 (Tornion kaupunginkirjasto)

Neuvostoliitto painosti jatkosodan jälkeen Suomea voimakkaasti ajamaan Saksan sotavoimat pois maaperältään. Aluksi tilanne kehittyi sopupelin merkeissä ja molemmat osapuolet selvisivät tappioitta. Neuvostoliitto kuitenkin turhautui "sodan" tehottomuuteen ja vaati Suomelta voimakkaampia toimia. Lapin sota käynnistyi toden teolla lokakuussa 1944 Suomen tehtyä uhkarohkean maihinnousun saksalaisjoukkojen selustaan Torniossa. Operaatio toteutettiin kahdella rahtilaivalla 2900 miehen voimin ja Tornio saatiin vallattua. Teemapaketiissa on aiheeseen liittyvää sotahistoriaa sekä muistelmia noilta ajoilta.

toinen maailmansota : Suomi : Saksa : 1944-1945
Lapin sota : Tornio : 1944
Lapin sota : Tornion taistelut : 1944
Lapin sota : taistelut : Tornio : 1944

Lapsi kautta aikojen (Kemin kaupunginkirjasto)

Teemapaketissa on faktaa ja fiktiota kemiläisistä lapsista vuosien saatossa sekä kemiläisten kirjailijoiden lapsille kirjoittamia teoksia. Pääasiassa teemat käsittelevät alueen menneisyyttä ja lähihistoriaa.

lapset : historia : Kemi

Satuja ja tarinoita (Kemin kaupunginkirjasto)

Paketissa on kemiläisten kirjailijoiden ja harrastajakirjoittajien lapsille kirjoittamaa fiktiota. Mukana on myös Kemin alueen lapsista kertovia satuja sekä kemiläisten lasten kirjoittamia tarinoita ja näytelmiä.

lapset : sadut : Kemi

Lapin sota - Kemin taistelut 1944 (Kemin kaupunginkirjasto)

Neuvostoliitto painosti jatkosodan jälkeen Suomea voimakkaasti ajamaan Saksan sotavoimat pois maaperältään. Lapin sota käynnistyi toden teolla lokakuussa 1944 suomalaisten noustua maihin Torniossa. Pian taistelut levisivät kuitenkin myös Kemiin, jonka alueen kahakoihin tämä teemapaketti keskittyy. Mukana on aiheeseen liittyvää sotahistoriaa sekä muistelmia noilta ajoilta.

toinen maailmansota : Suomi : Saksa : 1944-1945
Lapin sota : taistelut : Kemi : 1944
Lapin sota : Kemin taistelut : 1944

Kemijokisuun uitto (Kemin kaupunginkirjasto)

Kemijoen uitto loppui vuonna 1991. Tukkilaisten perinne kuitenkin elää yhä kuvissa ja teksteissä. Tästä paketissa on uittoon ja koko sen ympärille rakentuneeseen kulttuuriin liittyvää tietoa ja muistelmia, keskittyen erityisesti Kemijokisuuhun ja erottelutyömaihin eli sortteereihin.

uitto : Kemijoki : Kemi
Kemijoki : uitto : erottelu : Kemi

Kemin rakennuskulttuuri ja asuinalueet (Kemin kaupunginkirjasto)

Otsikko pitää sisällään Kemin asutusalueita ja erityisesti yksittäisiä rakennuksia koskevaa aineistoa. Seutu ja sen rakennuskanta ovat kokeneet monenlaisia muutoksia vuosien saatossa. Niiden historiaa ja alkuperää voi etsiä tästä paketista.

rakennuskulttuuri : Kemi
asuinalueet : Kemi
kaupunkiseudut

Kemin lakko 1949 (Kemin kaupunginkirjasto)

Kemissä lakkoiltiin 40-luvun lopulla ennennäkemättömän paljon ja tapahtumat huipentuivat Lautiosaaressa 1949 mielenosoitukseen, jonka seurauksena kaksi työläistä sai surmansa. Oliko kyseessä avoin kommunistinen kapinayritys vai yksittäiseen lakkoon liittynyt mielenosoitus, jonka virkavalta tietoisesti lopetti väkivalloin? Totuudesta ei olla edelleenkään yksimielisiä, mutta tämä paketti tarjoaa erilaisia käsityksiä tapahtumista.

lakot : Kemi : 1949
Kemin lakko

Massa- ja paperiteollisuus Kemissä (Kemin kaupunginkirjasto)

Massa- ja paperiteollisuus on ollut niin merkittävä työllistäjä Kemin alueella, että Kemiyhtiötäkin aikoinaan kutsuttiin "leivän isäksi". Tämä teollisuuden haara pitää sisällään sellu-, paperi- ja kartonkiteollisuuden, joihin tämä paketti tarjoaa aineistoa nimenomaan Kemin näkökulmasta.

suurteollisuus : massa- ja paperiteollisuus : Kemi

Satamaliikenne Kemissä (Kemin kaupunginkirjasto)

Nykyään Kemi on merkittävä pohjoinen satamakaupunki Suomessa. Ajoksen syväsataman rakentaminen kaupunkiin ei kuitenkaan ollut aikanaan kovin helppo hanke. Ajoksen lisäksi Veitsiluodon sataman tarinaa kerrotaan tässä teemapaketissa.

satamakaupungit : Kemi
satamat : syväsatamat : Kemi

Tervolan petsamolaiset (Tervolan kunnankirjasto)

Suomen menetettyä Petsamon Neuvostoliitolle toisessa maailmansodassa koko alueen ihmiset joutuivat kodittomiksi. Entiset petsamolaiset joutuivat asettumaan ja rakentamaan uudet kotinsa eri puolille Suomea. Tervolassa sijaitsevat Varejoen kylä oli eräs niistä paikoista, jonne syntyi entisten petsamolaisten yhteisö. Tähän pakettiin on koottu heidän kirjoituksiaan, jotka ovat pääasiassa Petsamolaista-lehden sivuilta.

pakolaiset : Petsamo : Tervola
siirtoväki : Petsamo : Tervola

Kemijoen kalastus (Keminmaan kunnankirjasto)

Kemijoella kalastetaan nykyäänkin, mutta aikoinaan Kemijoki oli Euroopan parhaita lohijokia ennen kuin Isohaaran vesivoimala rakennettiin 1948. Kemijoen kalastuksesta on säilynyt tietoja aina 1500-luvulta lähtien ja aiheeseen liittyy monenlaisia vaiheita nykyisyyteen saakka. Itse kalastuksen lisäksi tässä teemapaketissa käsitellään myös Kemijoen kalastukseen suoraan liittyviä aiheita, kuten alueen kalakantoja ja kalankasvatusta.

kalastus : Kemijoki

Keminmaan vanha kirkko (Keminmaan kunnankirjasto)

Keminmaan vanha kivikirkko, joka tunnetaan myös nimellä Pyhän Mikaelin kirkko, on peräisin vuodelta 1521. Tämä suosittu matkailukohde, johon tämä paketti keskittyy, edustaa tyypillistä suomalaista keskiajan kirkkoarkkitehtuuria. Kirkon historiaan ja nykyhetkeenkin liittyy olennaisesti 1600-luvun alussa alueen kirkkoherrana toiminut Nikolaus Rungius, jonka yllättävän hyväkuntoisena säilynyt muumio on edelleen nähtävissä.

kirkkorakennukset : kivikirkot : Keminmaa
Pyhän Mikaelin kirkko : Keminmaa
papit : kirkkoherrat : Rungius, Nikolaus

Tuomo Itkonen 1894-1984 (Keminmaan kunnankirjasto)

Keminmaan eräs merkittävimpiä akateemikkoja on ehdottomasti Tuomo Itkonen, jota koskevia ja jonka tekemiä tuotoksia esitellään tässä teemapaketissa. Hän oli kirjailija, kääntäjä, historioitsija, tutkija, opettaja, pappi, sekä merkittävä kotiseutuihminen. Itkonen ei ollut aikaan pelkästään rakastettu hahmo, sillä hän tunnettiin myös sisukkaana ja kiivaana miehenä, joka Kemin suunnalla herätti jopa pelonsekaisia tunteita. Hänen intohimonsa oli Lappi. Tuomo Itkosen tunnetuimmat tutkimukset, kirjoitukset ja käännökset liittyvät häntä edeltäneisiin Lapin pappeihin Gabriel Tuderukseen, Jaakko Fellmaniin sekä Mathias Castréniin.

merkkihenkilöt : Keminmaa : Itkonen, Tuomo
akateemikot
historiantutkijat
kirjailijat
papit
nimimerkit : Inarilainen, Tuomas