|
Yleistä
Kemin,
Keminmaan, Tornion, Tervolan ja Simon aluetta koskevaa sekä alueen henkilöihin,
historiaan, kulttuuriin, luontoon ja yhteisöihin liittyviä viitteitä ja
aineistoa.
Suurimmaksi
osaksi lehtiartikkeleita, joista osa suoraan luettavissa kuvatiedostoina.
Kaikkiaan
tähän mennessä noin 40 000 viitettä, joista osa tallennettu
suoraan kuvina, teksteinä,
videoina tai äänitiedostoina.
Mahdollisuus
tehdä tiedonhakuja muun muassa aiheen, kohteen, paikkakunnan, henkilönnimien
tai tekijän perusteella.
Valmiiksi
tehtyjä hakuja teemapaketteina merkittävistä alueellisista aiheista.
Aluetietokanta?
Aluetietokannalla tarkoitetaan tietokantaa,
joka tarjoaa tiettyä aluetta koskevaa aineistoa tai viitteitä. Tällainen
aineisto voi käsitellä paikkakuntaa ja sen historiaa, kulttuuria, yhteisöjä ja
elämää ylipäänsä. Se voi olla myös paikkakuntalaisten henkilöiden
kirjoittamaa tai se voi käsitellä heitä. Lasmarkki on "Keminkaaren" alueen
eli Kemin, Keminmaan, Tornion, Tervolan ja Simon oma aluetietokanta.
Lasmarkki
on suureksi osaksi viitetietokanta,
eli se sisältää paljon viitteitä.
Hakemalla tietokannasta saa siis tietoja, joiden perusteella voi selvittää itse
artikkelin tai teoksen sijainnin. Esimerkiksi haun tuloksena voi saada jonkin
lehtiartikkelin tarkemmat tiedot, joista selviää että missä numerossa ja
miltä sivuilta
se löytyy.
Lasmarkki on osittain kuitenkin myös aineistotietokanta. Tämä mahdollistaa
myös
artikkeleiden ja teosten sisällön tallentamisen suoraan tietokantaan
viitetietojen yhteyteen.
Tätä on
pyritty hyödyntämään
mahdollisimman paljon tekniikan ja saatujen lupien rajoissa. Merkittävä osa
lehtiartikkeleistä ja
myös pieni määrä muuta aineistoa skannataan tietokantaan suoraan kuvatiedostoiksi. Myös
muutamia videoleikkeitä on tallennettu tietokantaan, mutta
Tietokantaan on kuvailtu ja luetteloitu kaikki viitteet
ja aineisto sillä tavalla,
että voitaisiin mahdollisimman helposti löytää haluttu aineisto sen aihetta
tai sen tekijää kuvaavilla sanoilla tai nimillä. Tarkemmat kuvaukset haujen
tekemisestä löytyvät hakuohjeesta.
Tietokannan kehittäjät
ja ylläpitäjät
Jokainen kirjasto luetteloi tietokantaan
ajantasaista aineistoa omaa kuntaa/kaupunkia koskien. Tietokantaan luetteloiminen
aloitettiin
vuonna 2001 ja pyrkimys on pysyä ajan tasalla. Suuren haasteen tähän asettavat
päivittäin ilmestyvät sanomalehdet.
Resurssit eivät ole toistaiseksi riittäneet luetteloimaan aineistoa taannehtivasti
kovin kattavasti muuten kuin teemapakettien tai muuten oman alueen historian
kannalta tärkeän aineiston osalta.
Lasmarkki-aluetietokanta ja sen jatkuva kehittäminen on seuraavien kirjastojen yhteistyön
tulosta:
Kemin
kaupunginkirjasto
Tornion
kaupunginkirjasto
Keminmaan
kunnankirjasto
Tervolan
kunnankirjasto
Simon
kunnankirjasto
Tarkemmat kirjastojen yhteystiedot ovat
Yhteystiedot-osiossa.
Tietokannan historia
Lasmarkki-aluetietokanta on ollut koko olemassaolonsa
ajan melko ainutlaatuinen aluetietokanta siinä mielessä, että se on alusta
lähtien
toteutettu tilaustyönä yksityisillä toimijoilla. Muut aluetietokannat ovat
miltei poikkeuksetta turvautuneet valmiisiin kirjastojärjestelmien tallennusalustoihin.
Lisäksi Lasmarkki on ainoa aluetietokanta, jota ei ylläpidä mikään Suomen
maakuntakirjastoista.
Tietokantahanke sai alkunsa 1999 Majakka-projektin tiimoilta. Siinä päätettiin
hakea Opetusministeriöltä tukea alueviitetietokannan perustamiseksi. Tukea
saatiin 175 000 mk ja projektin nimeä päätettiin vaihtaa, koska Majakka nimi
oli jo samantapaisessa käytössä. Tilalle valittiin MELA, joka tulee sanasta
Meri-Lappi.
Heti alussa viitetietokannan sijaan asetettiin tavoitteeksi
varsinainen aineistotietokanta,
jonka kautta
voitaisiin tarjota kokotekstidokumentteja ja multimediaa pelkkien viitteiden
sijasta. Tietokantaohjelmiston toteuttamisesta ja ylläpidosta järjestettiin
tarjouskilpailu, mutta kaikki tarjoukset osoittautuivat liian kalliiksi hankkeelle.
Tällöin päädyttiin omaperäiseen ratkaisuun palkkaamalla keminmaalainen Helge
Simula TT-keskuksesta tekemään tietokanta.
Tietokanta sai 2001 Opetusministeriöltä rahoitusta tietokannan toteuttamiseen
200 000 mk. Lopulta MELA-tietokanta avattiin Internetissä www-pohjaisena 17.9.2001
Oppiva Lappi -tilaisuuden yhteydessä. Varsinainen MELA-projekti päättyi tietokannan
valmistuttua, mutta sitä päätettiin edelleen jatkaa tietokannan kehittämisen
muodossa. Opetusministeriöltä haettiin jälleen rahoitusta, minkä tarkoituksena
oli muun muassa kehittää tietokantaan sijoitettavan videomateriaalin kuvanlaatua.
Vuonna 2002 saatiin lisää rahoitusta kaikkiaan 60 000 €, josta päätettiin siirtää 12
000 € seuraavalle vuodelle. MELA-tietokantaan tallennusta tehostamaan päätettiin
palkata projektisihteeri, joka tekisi luettelointia täysipäiväisesti vuorotellen
jokaiselle projektiin kuuluvalle kirjastolle sekä muitakin tehtäviä, kuten
esimerkiksi skannauskoulutuksen antamista. Ensimmäiseksi projektisihteeriksi
palkattiin Arja Hoppula. Vuonna 2003 tilalle Arjan tilalle tuli Anne Riepula.
Jälleen vuonna 2003 anottiin Opetusministeriön tukea tietokannan kehittämiseksi
edelleen. Tällä kertaa määriteltiin haun perusteiksi tietokannan syventäminen
ajankohtaisen tiedon lisäksi merkittävistä kotiseututeemoista. Tämä sisällytettiin
projektisihteerin työnkuvaan kuuluvaksi. Lisäksi hänen vastuulleen tulisi markkinointisuunnitelman
sekä käyttäjätutkimuksen laatiminen. Toinen merkittävämpi kehitystarve oli
tietokannan uudelleenohjelmointi. Järjestelmän vakauteen ja tiettyihin vikoihin
ei oltu tyytyväisiä.
Opetusministeriö tuki esitettyjä tavoitteita ja myönsi vuodelle 2004 kaikkiaan
40 000 €. Tällä rahalla palkattiin vuodeksi uusi projektisihteeri Jaakko Marttila
sekä kolmeksi kuukaudeksi Perttu Mäkimartti luomaan uusi tietokanta. Mäkimartin
käsialaa oleva uusi järjestelmä edustaa tämän päivän teknologiaa ja nyt tietokanta
on entistä toimivampi. Tietokannan nimi päätettiin syksyllä 2004 vaihtaa jo
toisen kerran, koska MELA oli käytössä joissakin muissa suomalaisissa hankkeissa.
Uudeksi nimeksi päätettiin Lasmarkki.
Mitä tietokantaan tallennetaan?
Suurin osa tietokantaan tallennettavasta
aineistosta on lehtiartikkeleita, mutta myös kaikenlainen kotiseutuaineisto
luetteloidaan myös. Tietokantaa päivitetään jatkuvasti seuraavien aikakaus-
ja sanomalehtien artikkeleilla:
DIGIPOLIS
MAGAZINE - Kemin teknologiakylän tiedotuslehti
Lehden artikkelit skannataan suoraan tietokantaan.
KALEVA
KANSAN
TAHTO – Pohjois-Suomen vasemmistolehti
Lehden artikkelit skannataan suoraan tietokantaan.
KANSAN
UUTISET VIIKKOLEHTI – Poliittinen uutis- ja ajankohtaissanomalehti neljästi
viikossa
Lehden artikkelit skannataan suoraan tietokantaan.
KIRKKOLAIVA
- Meri-Lapin seurakuntien lehti
Lehden artikkelit skannataan suoraan tietokantaan.
LAPIN
KANSA
LAPIN
YRITTÄJÄ
Viimeisin lehti on saatavissa verkkoversiona kotisivuilta.
LOUNAIS-LAPPI
Lehden artikkelit skannataan suoraan tietokantaan.
Lehdet saatavissa kokonaan pdf-muodossa kotisivuilta.
PERJANTAIPÖRSSI
Lehden artikkelit skannataan suoraan tietokantaan.
POHJOLAN
SANOMAT
POHJOLAN
TYÖ
Lehden artikkelit skannataan suoraan tietokantaan.
SORTTEERI -
Kemin kaupungin tiedotuslehti
Lehden artikkelit skannataan suoraan tietokantaan.
STAFFIN
POHJOINEN - Stora Enson Pohjois-Suomen yksiköiden henkilöstölehti
Vuoteen 2003 asti lehti ilmestyi nimellä Lumiviesti.
Lehden artikkelit skannataan suoraan tietokantaan.
YHTIÖSSÄ TAPAHTUU
- Metsä-Botnian Kemin henkilöstölehti
Lehti lopetti ilmestymisen vuoden 2001 jälkeen.
Lehden artikkelit on skannattu tietokantaan.
Mitä tietokantaan on
lupa skannata?
Tietokantaan on hankittu luvat skannata
suoraan kuvatiedostoiksi seuraavat julkaisut:
Digipolis Magazine
Jatuli
Jokiposti
Kansan Tahto
Kemin Ilmoituslehti
Keminmaa
Keminmaalainen
Kemin lintuharrastajat Xenus ry
Keminsuun Kisa
KemSki
Kirkkolaiva
Koukero
Lapillinen
Lapin Läänin Kauppakamari
Lempilehti
Lounais-Lappi
Länsipohjan yrittäjät
Meri-Lappi Ski
Met Aviisi
Met (Tornedalen)
Metku
Yhtiössä Tapahtuu
Oulu-Voima
Outokummun Sanomat
(Outokumpu) Kromi & Teräs
Outokumpu News
Palveluksessanne
Perjaintaipörssi
Petsamolaista
Pohjan Mieslaulajat
Pohjois-Suomen Yritysmaailma
Pohjolan Työ
Pohjolan Voima
PVO-Vesivoima Oy
Päivämies
Simolainen
Sirri
SM-Kalli
Sortteeri
Staffin Pohjoinen
Studio
Suunta 2000
Tapuli
Tervas
Tornionlaakson Vuosikirja
VirtaViesti
Teemapaketit
Teemapakettien tarkoitus on syventää tietokannan
sisältöä tiettyjen teemojen osalta. Ajantasaisen tiedon lisäksi aluetietokannan
pitäisi tarjota myös historiallista tietoa ja vanhojakin tietoja. Siksi
jokainen tietokannassa mukana oleva kirjasto on valinnut oman paikkakuntansa
kannalta tärkeitä ilmiöitä, henkilöitä tai vastaavia asioita, joiden tiimoilta
tietokantaan on tehty teemapaketteja.
Käytännössä nämä paketit ovat pääasiassa vain viitteitä, jotka on varustettu
yhtenevällä asiasanoituksella. Ne ovat siis helposti löydettävissä ilman,
että tarvitsee osata tehdä tiedonhakua itse. Kaikki teemapakettien sisältämät
aineistot voi löytää myös normaalisti hakemalla tietokannasta.
Teemapaketteihin valittu materiaali on koostettu pääasiassa kotiseutuosastojen
aineistosta. Tämä tarkoittaa, että ajankohtaisia lehtiartikkeleita ei tulla
sisällyttämään niihin. Ajantasaista tietoa teemapakettien aiheista, kuten vasta
ilmestyneitä lehtiartikkeleita, voi löytää tekemällä normaaleja hakuja tietokannasta
samoilla tai samantapaisilla asiasanoilla.
Paketteihin on valittu etupäässä kirjastojen kotiseutuosastoilla olevia julkaisuja,
joita ei yleensä lainata asiakkaille. Ne kaikki ovat kuitenkin saatavissa tutkimista
varten käyttöön kirjaston tiloissa ja niistä on poikkeuksia lukuun ottamatta
oikeus ottaa valokopioita. Kopioiminen on maksullista ja hinnat ovat kirjastokohtaisia.
|